Teoston ja IFPI – Musiikkituottajat ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksen mukaan suomalaista on tullut kaikkiruokaisempi pop-kansa kymmenessä vuodessa. Norstatin kuluttajapaneelissa elokuussa 2023 tehtyyn tutkimukseen vastasi yli tuhat 13–75-vuotiasta, joista enemmistö painottui 13–18-vuotiaiden ikäryhmään.
Suomalaisista on tullut kaikkiruokaisempi pop-kansa 10 vuodessa. Kun vielä vuonna 2015 musiikkimakututkimuksen kärjessä oli perinteinen rock, vuonna 2023 yhä useampi ilmaisi pitävänsä eniten suomenkielisestä popmusiikista. Eniten suosiotaan kahdeksan vuoden aikana kasvatti modernisoitunut, popahtavaksi laajentunut iskelmä, josta kertoo pitävänsä 20 prosenttia suomalaista (vuonna 2015: 10 %).
”5–10 vuotta sitten suomalaisilla oli tutkimustemme mukaan tiukempia tyyli- ja genrerajoja omassa musiikkimaussaan ainakin siinä mielessä, millaista musiikkia oli ainakin joskus kiva kuunnella”, kertoo Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksen johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.
Statista Global Surveyn (2022) mukaan 65 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä kuuntelee listapoppia mielellään ollessaan myös maailman ahkerin listapopin kuuntelijaryhmä. Toiseksi ja kolmanneksi eniten listapopista pidetään Ruotsissa (65 %) ja Italiassa (59 %), kun globaali keskiarvo on vain 39 prosenttia. Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksen mukaan 19 prosenttia kaikista ja jopa 32 prosenttia 13–25-vuotiaista suomalaisista kertoo kuuntelevansa entistä enemmän listapopia. Metallimusiikin tosifaneistakin 14 prosenttia havaitsee muutoksen itsessään.
”Kun kysyimme suomalaisten kuuntelutottumuksista, indikoivat nuorempien ikäryhmien vastaukset suurta musiikinkuuntelun murrosta. Nuorimmat suomalaiset löytävät vanhempia ikäryhmiä useammin uutta musiikkia tietokonepelien kautta, kuuntelevat naisartistien musiikkia, suosivat suomalaista sekä löytävät uusia artisteja kuunteluun menneiltä vuosikymmeniltä. Pääosin tämä johtuu siitä, että musiikin merkitys on ihmisille suurimmillaan teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena, ja tuossa iässä musiikkimaku laajenee nopeiten. Osittain kysymys on musiikin digitaalisten käyttöliittyminen aktiivisemmasta ja monipuolisemmasta käytöstä”, Kari Tervonen kertoo.
Myös lähteet uusien artistien ja musiikin löytämiseen ovat muuttuneet rajusti nuorimmissa ikäryhmissä iäkkäämpiin verrattuna.
Spotify ja TikTok ovat teini-ikäisille suomalaisille tärkein kanava tutustua uuteen musiikkiin, 36–45-vuotiaat suosivat Spotifya ja radiota sekä 66–75-vuotiaat pääosin radiota.
Suomen eri aluiden välillä on tutkimuksen mukaan musiikkimakueroavaisuuksia:
- Suomenkielinen listapop on vähemmän suosittua Uudellamaalla (19 % vs. muu Suomi 26 %)
- Metalli ja hard rock on vähemmän suosittua Uudellamaalla (19 %, vs. muu Suomi 27 %)
- Englanninkielinen listapop on suositumpaa Uudellamaalla (20 % vs. muu Suomi 16 %)
- R&B ja soul on suositumpaa Uudellamaalla (11 %, matalin Pohjois- ja Itä-Suomi 6 %)
- Klassinen musiikki suositumpaa Uudellamaalla (13 % vs. muu Suomi 9 %).
- Latinomusiikki ei iske Pohjois- ja Itä-Suomessa (vain 3 % pitää vs. muualla Suomessa 8 %).
Keskimääräinen listahitti on lyhentynyt kymmenessä vuodessa jopa 50 sekuntia
Listapop on muuttunut kymmenen vuoden aikana, ja tutkimusten mukaan hitit ovat entistä lyhyempiä. Yhdysvaltalaiselle Billboard-listalle nousseiden kappaleiden keskimääräinen kesto on lyhentynyt kymmenessä vuodessa jopa 50 sekuntia kolmeen minuuttiin. Myös puolet suomalaisista pitävät ihanteellisena hitin mittana kolmea minuuttia.
Tärkeitä tekijöitä suomalaisille hittikappaleissa ovat mukaansatempaava rytmi, mieleen jäävä sanoituksellinen koukku sekä tarttuva kertosäe tai melodia. Lisäksi hyvä biisi rikkoo jossain kohtaa perinteiset kaavat ja yllättää.
Puolet suomalaisista pitää ihanteellisena kappaleen mittana kolmea minuuttia.
Cha Cha Cha on ylivoimaisesti tunnetuin suomalainen kestohitti
Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa 25 suomalaisen ikivihreän hitin tunnettuutta ja suosiota suomalaisten keskuudessa. Suomenkielisten ja Suomessa sävellettyjen kestohittien lista koostettiin Teoston ja Musiikkituottajien eniten tekijänoikeuskorvauksia ja listasijoituksia kerryttäneiden tilastojen perusteella.
25 suomalaisen kestohitin tunnettuus eri ikäryhmissä. Katso kuva suurempana täältä.
Kaikenikäisten suomalaisten kolme parhaiten tunnetuinta kappaletta olivat Käärijän Cha Cha Cha (95 %), Dingon Autiotalo (93 %) ja Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen (92 %). 13–18-vuotiaiden keskuudessa tunnetuin kappale oli Cha Cha Cha (97 %), 36–45-vuotiailla Autiotalo (98 %) ja Lumi teki enkelin eteiseen (98 %)ja 66–75-vuotiailla Katri Helenan Puhelinlangat laulaa (100 %).
Suosituin ja pidetyin hitti kaikenikäisten keskuudessa oli Lumi teki enkelin eteiseen (53 %). Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuoremmissa ikäryhmissä yleisimmin suosituin kestohitti oli Cha Cha Cha, vanhemmissa Rauli Badding Somerjoen Paratiisi.
Eniten pidettyjen suomalaisten kestohittien kärki muuttuu ikäryhmien vanhetessa.
Cha Cha Cha oli myös useimmiten tutkimuksessa mainittu kesän 2023 suosikkibiisi. Toiseksi eniten mainittu kesähitti oli Kuumaa-yhtyeen Ylivoimainen. Kolmanneksi kirivät Behmin ja Olavi Uusivirran Viimeinen tanssi sekä Iben Blondina.
”Kaikenikäisten laajinta suosiota hiteistä nauttivat ikisuosikit Hector, Juice Leskinen, Eppu Normaali ja Dingo. Joka tapauksessa Cha Cha Cha on ainakin tässä hetkessä mitattuna kaikki ikäluokat tunnettuudessaan eniten läpäisevä kevyen musiikin kappale kautta aikojen”, Kari Tervonen sanoo.
Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimus tuottaa tietoa pitemmän aikavälin muutoksista suomalaisten musiikinkuuntelutavoissa jo kymmenettä kertaa. Tutkijana toimi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista tukenaan Johanna Laitinen ja Susanna Perämaa Teostosta sekä Tommi Kyyrä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:stä. Tutkimuksen tulokset esitettiin Music x Media -ammattilaistapahtumassa Tampereella 6.10.2023.